Hyvä päivä

Tänään on parempi päivä. Aurinko paistoi ensimmäistä kertaa moneen viikkoon, ja se piristi, vaikka en ulkona ehtinytkään olemaan. Olen nimittäin taas töissä. Olisi täydellinen sää lenkkeilyyn, joten harmittaa tuhlata se töihin. Yllättävän hyvin olen jaksanut olla töissä, vaikka en viime yönä nukkunutkaan kovin hyvin. Meillä siis saa töissä nukkua, mutta nuo yövuorot on uniongelmaiselle vähän hankalia välillä.

Jalat ja mieli suorastaan kirkuu päästä juoksemaan raikkaaseen ulkoilmaan. Huomenna on vapaapäivä, eli ei varmasti huvita lähteä mihinkään lenkille :D Töissä on kaiken hyvän lisäksi avonainen sipsipussi pöydällä houkuttelemassa, enkä ihan täysin ole pystynyt vastustamaan kiusausta. Pitäisi yrittää "hieman" kehittää tuota itsekuria. Nyt kyllä ällöttää pelkkä ajatuskin siitä, millaista sontaa suuhuni tungin. Onneksi eväänä on omenoita, ettei mene ihan perseelleen syömiset tänään. En tiedä, pitäisikö minun olla henkisesti paremmassa kunnossa, että jaksaisin toden teolla alkaa pitää huolta fyysisestä kunnostani. Motivaation löytäminen tässä vaiheessa olisi tosi hyvä juttu, mutta motivaation puutteesta huolimatta olen päättänyt elää terveellisempää elämää. Varsinkin kun tiedän, että liikkuminen tuo minulle hyvän olon. Ehkä minulla siis jonkilaista motivaatiota on piilossa jossain. En halua enää olla tällainen ihmisraunio.