Pientä vaakapelkoa ja couscous-salaattia

Eilen illalla jo jännitin tämänaamuista vaa'alla käymistä. Pudotusta oli onneksi tapahtunut, tosin vain -100g. Pelkäsin päinvastaista. Paino on nyt siis 80,8kg. Tällä viikolla se tosin kävi alempanakin, joten vähän harmittaa tuo nousu. Pari viime päivää on mennyt syömisten suhteen vähän huonosti. En ole ehtinyt syömään säännöllisesti ja annoskootkin ovat olleet tavallista suurempia. En osaa syödä totutulla rytmilläni silloin kun on vieraita tai kun on paljon menoa. Pikkusiskoni A on ollut oikeastaan koko viikonlopun minun luonani <3 Olisin pystynyt noudattamaan ruokailurytmiäni ja pienempiä annoskokoja siitä huolimatta. Näin perjantaina hyvää ystävääni pitkästä aikaa - kahvilassa. Siitä se sitten lähti. Jostain syystä piti sitten ottaa juustokakun pala sen savulohileivän lisäksi. Eikä oikeastaan tehnyt mieli, mutta ostin silti. Koko päivän sitten olo tuntui ihan turvonneelta. Päiväruuan syöminen meni jonnekin seitsemän hujakoille, kun kävimme ensin kaverin ja sitten pikkusiskon kanssa kiertelemässä kaupungilla. Kotiin päästyäni tein A:n kanssa couscous-salaattia, jota tuli syötyä enemmän kuin olisi pitänyt. Salaattia tehtiin aika iso annos, joten vasta tänään saatiin se syötyä loppuun. 

Eilen aamu lähti ihan hyvin käyntiin. Söin pari palaa paahtoleipää (sellaista kaurasysteemiä, jossa on pellavansiemeniä - ainut paahtoleipä mitä syön) maapähkinävoilla ja banaanilla, appelsiinilohkoja ja join vihreää teetä. Sitten katsottiin A:n kanssa leffaa, kunnes veljeni soitti ja pyysi mukaan ulkoiluretkelle perheensä kanssa. Käytiin yhteensä kolmisen tuntia kävelemässä järven jäällä ja välissä oli makkaranpaistoa. Söin kaksi nakkia, yhden tavallisen ja yhden chorizon. Ja ne oikeastaan ällöttivät minua rasvaisuudellaan ja maullaan, mutta muutakaan ei ollut tarjolla ja energiaa kävelyyn piti saada. Alkumatkan jäälle ja jään päällä vedin veljenpoikaani pulkassa ja sain liikuttua itselleni kunnon hien pintaan. Huomasin kuitenkin sen, että jaksan paljon paremmin kuin ennen. Yleensä olen ollut meidän porukasta se, joka pitää perää, koska en jaksa kävellä niin nopeasti muut. Eilen olin kuitenkin se, joka käveli edellä veljenpoikaa pulkassa vetäen, ja välillä piti pysähtyä odottamaan muita :D Retkeilyn jälkeen kävelimme siskoni luo kahveille (jota mie en juonut, tietenkään), ja siellä söin vähän makaroonilaatikkoa. Kotona söin couscous-salaattia aika ison annoksen ja illalla lääkkeen jälkeen pari appelsiinilohkoa ja teetä. Suunnittelemani juoksulenkin jätin eilen väliin, kun olin niin väsynyt retken jälkeen. Joku ulkoilmamyrkytys tai jotain :D Tämänaamuisesta aamupalasta en taida edes kertoa muuta kuin että se sisälsi edelleen couscous-salaattia, paahtoleipää ja smoothieta - ja kaikkia niitä ihan liikaa. Näiden parin huonon päivän ansiosta olo on turvonnut ja lihava. Tänään pitäisi kyllä kerätä jostain energiaa, että kävisin  juoksemassa. Toivottavasti onnistun. Olo on jo valmiiksi kuin lahnalla ja A:n hiuksetkin pitäisi värjätä tänään. Viimeistään huomenna pakotan itseni juoksulenkille, koska tiedän miten hyvä olo siitä tulee.

Olen todella lähellä ensimmäistä välitavoitettani (tosin syksyllä olin vielä lähempänä, mutta lihotin itseni uudestaan). Jos viime päivät olisivat menneet kuten tavallisesti syömisten suhteen, olisin vielä lähempänä tai. Mutta turha jossitella. Tehty mikä tehty. Nyt voin vaan yrittää oppia virheistäni, eikä tilanne nyt niin huono ole, kun pudotusta kuitenkin tapahtui. Vaikkakin sitten pientä. Ensi sunnuntaina en muuten taida vaa'alle päästäkään, sillä lähden perjantaina 5-vuotiaan veljenpoikani kanssa kahdestaan Etelä-Suomeen reissulle. Vaa'alla käyn siinä tapauksessa, jos sellainen siskoltani löytyy. Tosin jotenkin vierastan ajatusta, että kävisin jollain muulla vaa'alla kuin omallani. Olen jo ihan innoissani matkasta, mutta samalla vähän jännittää, tuleeko veljenpojalle hirveä koti-ikävä, kun ei ole pitkiä aikoja ollut poissa kotoa ilman vanhempia. Vielä tässä vaiheessa hän on kuitenkin hirveän innoissaan ja laskee päiviä lähtöön. Mie rakastan sitä pikkuipanaa ja näen jo kauhukuvia siitä, miten sille sattuu jotain miun hoivissa. Toivottavasti kaikki menee kuitenkin hyvin. Mietin jo, että ottaisin lenkkeilyvaatteet mukaan, mutta saa nähdä mahtuuko laukkuun. Veljenpoikani on onneksi tosi liikunnallinen ja rakastaa ulkoilmaa, joten hänen kanssaan tulee varmasti käytyä ulkoilemassa. Ja olen kyllä aika varma, että se saa miut väsytettyä ihan täysin matkan aikana :D

Tässä on  muuten  sen couscous-salaatin ohje, jonka saa poimia jos kiinnostaa. Se on yks miun lempiruuista ja kehittelin sen oikeastaan itse joskus 1,5 vuotta sitten. Tästä siis tulee siis aika iso annos, sellanen iso kulhollinen, jonka syömiseen yksin menee kyllä useampi päivä. Paitsi jos tekee kuin minä ja syö sitä tyyliin joka aterialla ja aina liikaa. 

Kana-couscous -salaatti:

• täysjyväcouscousia (teen yleensä ohjeen mukaan, 3 desiä couscousta ja 3 desiä vettä, maustamiseen käytän kasvisliemikuution)
• hunajamarinoituja broilerin fileesuikaleita n. 500-600g
• punasipulia (hienonnettuna)
• kurkkua (kuutioina, miulla menee yleensä kokonainen kurkku)
• tomaattia (kuutioituna, suurimman osan nesteestä valutan yleensä pois ettei salaatista tule liian vetistä)
• ruukku jääsalaattia (revittynä itsestä mukavan kokoisiksi paloiksi)
• sitruunan mehua

Valmista couscous ohjeen mukaan ja paista broilerinfileesuikaleet pannulla. Sekoita keskenään ja laita vesihauteeseen jäähtymään. Hienonna sipuli ja sekoita se couscousbroilerisekoitukseen. Kuutioi kurkku ja tomaatit sekä revi jääsalaatti sopiviksi paloiksi. Sekoita ainekset. Lisää sitruunamehua oman maun mukaan.

Toivottavasti ohjeesta saa jotain tolkkua :D Ja aina kannattaa tietysti kysyä, jos jäi jotain epäselväksi :)