Kummallinen elimistö

Mie en oikein käsitä, miten miun elimistö tällä hetkellä toimii. E-pillereistä huolimatta yleensä kuukausittaiset ongelmat ovat tulleet kahden viikon välein. Torstaina taas alkoi ja tänään onneksi loppui, mutta mitään syytä en tälle kummallisuudelle tosiaan keksi. Tämähän on jo toinen kerta tämän vuoden puolella, kun näin käy. Joko stressi on saanut elimistöni aivan sekaisin, tai pillereissäni on liian vähän hormonia.

Tämä tahdosta riippumaton verenluovuttaminen ei oikeasti ole kovinkaan kivaa näin usein. Vaikka eihän se kyllä ikinä ole. Minulla nyt vaan muutenkin oli viime tiedon mukaan aika alhaiset hemoglobiiniarvot. Rautatabletteja en ole uskaltanut vatsakipujen pelossa käyttää, mutta olen syönyt paljon pinaattia ja ostin taas vaihteeksi maksalaatikkoakin, ja toivon, että niistä olisi jonkin verran apua.

Viime aikojen väsymys ei ole hävinnyt minnekään. Voisin valehtelmatta nukkua oikeastaan koko ajan, ja viime päivinä on tullut nukuttua päiväunia, joita tavallisesti välttelen. Enkä oikeasti jaksa tehdä mitään järkevää. Luen aikakauslehtiä, katson pikkusiskon kanssa Supernaturalia ja löhöilen kotona koko ajan, lähes päivittäisiä salikäyntejä lukuunottamatta. Jos jotain hyvää tästä väsymyksestä pitää löytää, niin se on positiivista, ettei melatoniinia tarvitse ottaa iltaisin, kun uni tulee muutenkin :D

Masennus on kyllä vähän niinkuin syöpä. Siihen sairastumista ei pysty estämään, vaikka kuinka haluaisi. Ja vaikka siitä joskus parantuisikin, se voi aina uusiutua ja palata takaisin jopa pahempana. Minunkin pitäisi varmaan miettiä sitä, että saatan olla koko loppuelämäni masentunut, mutta tällä hetkellä uskon siihen, että jonain päivänä olen terve. Tällä hetkellä voin vain opetella elämään masennuksen kanssa, ja tehdä niitä asioita, jotka oloa helpottavat ja jotka tekevät minut onnelliseksi.

Masentuneisuuteen ja väsymykseen onneksi auttaa liikunta. Ei se niitä poista, mutta helpottaa oloa. Tänä iltana olen ensimmäistä kertaa tänään virkeä, kiitos spinningin. Kävin kaverin kanssa keskiraskaassa spinningissä, ja jännitin vähän etukäteen, että kuolenko sinne. Mutta spinnigiä pystyy onneksi keventämään tai muuttamaan raskaammaksi vastuksia säätelemällä. Tykkään edelleen tuosta spinningistä ihan hirmuisen paljon, ja kerta kerralta enemmän. Tuon spinningin jälkeisessä euforiassa maailma tuntuu taas hiukan paremmalta paikalta.

Tuo kuntosali on kyllä hinnakkuudestaan huolimatta tosi hyvä. Eikä se hintakaan niin paljon kirpaise, kun tietää, että voi käydä ryhmäliikuntatunneilla ja kuntosalin puolella oikeastaan niin paljon kuin jaksaa. Eniten ehkä ärsyttää se, että tunnit pitää varata joko paikanpäällä tai soittamalla, ja silloin ne on usein jo täynnä. Varsinkin spinningit. Jos olisin jäsen, voisin varata tunnit netissä. Olen miettinyt, että se jäsenyys olisi tuostakin syystä kiva, mutta pitää tarkkailla ensin raha-asioita, ennenkuin teen päätöksen.

Ainiin, sunnuntain paino oli 81,1 kg, mutta olin niin vittuuntunut menkoista ja niiden aiheuttamasta turvotuksesta, että jätin sen merkitsemättä blogiin. Onneksi paino on nyt taas normalisoitunut, ja mie olen valmis uusiin haasteisiin salilla ja syömisten suhteen.