Möhömaha pöpipää täällä hei!

Ihan kuin minä!

Luvassa on taas sekavaa sepustusta viime päivistä. Eilen oli suunnitelmaseminaari, joka meni kai ihan hyvin. Paitsi että esitykseen meni puoli tuntia, vaikka sais mennä vaan kakskyt minuuttia. Ja miehän siis en tykkää esiintymisestä yhtään. Laulaessa se oli vielä ihan ok, mutta tuollaisten yksinpuheluiden pitäminen on hirveetä. Varsinkin kun pitäis kuulostaa siltä, että tietääkin jostain jotain. Ja miehän meinasin ruveta pillittämään sen esityksen jälkeen, vaikka sain ihan kannustavaa palautettakin. Syytän menkkoja. Sitten kun koko homma oli ohi, oli sellanen masisolo, vaikka kaiken järjen mukaan olis pitänyt vaan olla helpottunut siitä, että se tosiaan on ohi. Oon outo. Kävin sitten piristykseksi vuokraamassa pari elokuvaa ja ostin karkkia...öhöm...reilusti yli kilon.

Olo on ollut varmaan menkkojen takia vähän herkkä. Ensin säikähdin, että nyt miulla on taas alkamassa masennuskausi, mutta sitten kuittasin sen vain menkkojen mielialanvaihteluilla. Ja tuo tuo eilinen karkkien syönti ei todellakaan ollut viikon sisään ainut mässäilykerta. Lauantaina meillä oli pikkusiskojen kanssa leffailta. Katsottiin kaikki Pirates of the Caribbeanit. Mässyä oli tietysti enemmän kuin laki sallii. Kaks pussia sipsiä dippeineen, kaks pussia mikropoppareita ja taas noin kilo karkkia sekä kolme pulloa limpparia. Olo oli ihan järkyttävä. Tuntui, että ois voinu vaan oksentaa tai kuolla. Ja sillon vielä ajattelin, että seuraavalla kerralla en varmasti syö niin paljon. Vaan enkös mie eilen vetänyt samanlaiset överit. Mitään en ollut oppinut. Toivottavasti seuraavalla kerralla oikeasti muistan lauantaisen ja eilisen minikuoleman.

Maanantaina muuten kävin Dollyssä (paras pikaruokapaikka ikinä! Sieltä on myös tosi hyvä salaattibuffet) syömässä. En todellakaan tyytynyt salaattiin, vaan jättijuustoateria meni kevyesti alas. Suurin ihme tässä mässäilykierteessä on se, ettei paino ole noussut. Vaikka ei se kyllä ole yhtään tippunutkaan. Sentään tiistaina osasin syödä melkein järkevästi. Ja liikkunutkin onneksi olen. Pikkusiskoni A oli muutaman päivän meillä, ja käytiin yhdessä iltalenkillä sunnuntaina ja maanantaina. A:n kanssa on ihan parasta käydä lenkillä <3 Tiistaina kävin juoksemassa ja eilen kävin taas kävelemässä, kun oli pakko sulatella vähän karkkimöykkyä mahasta.

Perjantaina muuten totesin, ettei pizza ole maailman paras juoksulenkkiä edeltävä ruoka :D Pizzaköntti mahassa on vaikea saada happea. Ja aika ikävästi se yrittää pyrkiä pois, jos ei välillä vähän kävele rauhallisesti. Enkä edes syönyt sitä pitsaa kuin neljä palaa, mikä on miun mittapuulla vähän. Huomenna mie muuten menen terkkarille terveystarkastukseen. Vähänkö siistiä, että ajan pystyi varaamaan netissä. Miulle on välillä lähes ylitsepääsemätöntä soittaa mihinkään. Jahkailen monta päivää, ennenkuin saan asian vihdoin hoidettua. Terkkarille se soittoaika oli sitä paitsi kahdeksasta yhdeksään, mikä on miulle ihan liian aikaista :D Miun on pitänyt jo keväästä asti soittaa sinne, kun jäykkäkouristusrokotus olisi jo pitänyt uusia. Nyt aattelin hoitaa sen sitten niin, että sillä terveystarkastuskäynnillä sovin uuden ajan sitä rokotusta varten.

Ei miulla varsinaista syytä ole mennä terveystarkastukseen, paitsi että oon ihan luulotautinen (mieluummin luulotautinen kuin oikeasti tautinen). Aattelin vähän valittaa siitä, kun paino ei putoa. Tosin viimeaikaisia syömisiä ajatellen ei ole ihmekään :D Mutta suurimman osan ajasta syön kuitenkin melko terveellisesti ja liikun aika paljon. Enkä omasta mielestäni syö mitenkään järkyttäviä määriä yleensä. Tai sitten vain kuvittelen ne määrät paljon pienemmiksi kuin ne oikeesti on. Ajattelin pyytää terkkarilta lähetteen verikokeisiin, kun voisi taas nuo kolesterolit sun muut tarkistaa. Miullahan siis on diabetes, korkea kolesteroli, kaikki suonet tukossa, syöpä, verenpainetauti, aivoverenvuoto ja veritulppa molemmassa jalassa. Siis jos miulta kysytään. Jospa nyt sitten saisin joko niille tai luulotaudilleni vahvistuksen.