Uusia tuulia

Tänään kävin ensimmäistä  kertaa elämässäni Bodypumpissa. Olihan se aikamoista rääkkiä tottumattomalle, mutta menen silti mielelläni uudestaan. Vähän kyllä mietitytti, että osasinkohan tehdä siellä mitään oikein. Punnerruksia ainakin omasta mielestäni osasin tehdä :D Ne taisivatkin olla ainut asia, missä onnistuin :D Tykkäsin pumpissa siitä, että siinä käydään koko kroppa läpi ja liikkeet tuntuvat hyvin lihaksissa. Huomenna olen varmaan ihan raato, enkä pääse sängystä ylös. Tiedän myös, että sillä saa tuloksia aikaan, olen nähnyt sen ystävistäni. 

Uskoisin, että jään koukkuun bodypumppiin, jos aloitan tuolla salilla käymisen. Koukuttavintahan siinä varmaan on se, että oikeanlaiseen ruokavalioon ja muuhun liikuntaan yhdistettynä se tuo tuloksia melko nopeasti. Varsinkin ylävartaloon, joka minulla on erittäin voimatona ja ainainen murheenkryyni. Kyseisellä salilla on paljon muitakin ryhmäliikuntatunteja, joista valita. Ryhmäliikunta olisi parempi vaihtoehto minulle kuin pelkkä kuntosalilla käyminen, koska en kuntosalilla osaisi tehdä mitään. Spinningiä haluaisin ainakin kokeilla.

Kävin tänään myös pitkästä aikaa juoksemassa. Edellisestä kerrasta oli varmaan ainakin kuukausi. Juokseminen oli yhtä aikaa hirveää ja ihanaa. Sellaista se minulle aina on. Ihanuus varmaan vie voiton hirveydestä, kun olen kuitenkin kohta pari, kolme vuotta juoksemista harrastanut, välillä enemmän, välillä paljon vähemmän. Kuntohan minulla ei mikään hirmu hyvä ole, ja liikakilotkin vaikuttaa siihen, miten paljon ja nopeasti jaksaa juosta. Haluaisin laihtua siksikin, että jaksaisin juosta paremmin.

En siis enää ole kipeä, kuten varmaan arvasittekin :D Pientä nuhaa vielä on, mutta se ei estä liikkumasta. Tosin ei tuo kipeänä olo estänyt pahemmin muutenkaan, kun en malttanut olla liikkumatta. Olen käynyt joka päivä kävelemässä, paitsi tänään kävelyn sijaan juoksin. En varmaan eläissäni ole ollut niin aktiivinen kuin nyt. Olen myös kokeillut muutamana iltana mennä nukkumaan ilman melatoniinia, ja liikunnan tuoma terve väsymys on auttanut nukahtamaan helposti. On ihanaa saada tuo tunne takaisin. Syksyllä ei liikkuminenkaan auttanut nukahtamaan.

Keskiviikkona sovimme kaverini kanssa herkkulakosta, joka kestää 1.6. saakka. Kiellettyjen herkkujen listalla ovat karkit, jäätelö, makeat leivonnaiset, sipsit, popparit ja suklaa. Olen päässyt heti treenaamaan tahdonvoimaani, kun pikkusiskoni A söi meillä eilen karkkia ja jäätelöä (jota minä tarjosin) ja veljelläni oli illalla kakkukestit. Halu maistaa kakkua oli hirmuinen, mutta onnistuin välttämään sortumisen. Pyrin ajattelemaan, että jättämällä kakun syömättä olen yhden askeleen lähempänä tavoitteitani. Näistä parista kuukaudesta voi tulla oikeasti vaikeat. Tällä aikavälillä on molempien veljenlasteni synttärit, pääsiäinen ja vappu. En tiedä miten selviän noista juhlista. Se vaatii minulta rautaista tahdonvoimaa ja luultavasti sitä, että otan itselleni hedelmiä tai marjoja mukaan herkuteltavaksi.

Huominen punnitus vähän jännittää. Paino on tippunut tällä viikolla aika paljonkin viime sunnuntaiseen verrattuna, mutta vielähän tässä ehtii tapahtua vaikka mitä. Sitäpaitsi kroppani on kiero ja kerää aina sunnutaille järkyttävän painon :D Vaa'alla olen käynyt siis joka päivä, kiitos Noomin. Painon merkitsemisestä päivittäin kun saa lisää pisteitä. Tänään olin samoissa lukemissa kuin syksyllä juuri ennen Espanjan matkaa, mutta huomenna paino saattaa hyvinkin olla pari kiloa enemmän, vaikka olenkin liikkunut paljon ja syönyt suurinpiirtein saman verran kuin muinakin päivinä. 

Koska Audrey Hepburn <3

Toivoisin tietysti kovasti, että paino olisi tippunut lisää tai edes pysynyt samassa kuin tänään. Mutta pelkään huomenna paino on pompannut taas ylöspäin ja kaikki lukijani luulevat, että olen täysi epäonnistuja. Yritän kuitenkin ajatella positiivisesti, sillä ajatuksilla on yllättävän suuri vaikutus siihen, miten loppujen lopuksi käy.